STM:n kehityshankkeiden priorisointi ohjaa asiakaslähtöisten palveluiden kehitystä

Sote-uudistus ja siihen liittyvät rajalliset resurssit ovat nostaneet esiin tarpeen priorisoida kehityshankkeita. Tästä syystä STM on luonut sote-tiedonhallinnan kehittämistarpeiden priorisoinnin, joka asettaa kehittämiskohteet tärkeysjärjestykseen helpottaen mm. rahoitussuunnittelua, tiedonhallinnan suunnittelua ja hyvinvointialueiden ohjausta. 

Priorisoinnin on tarkoitus toimia strategisena perustana, jonka pohjalta varsinaiset kehittämishankkeet voidaan muodostaa samalla ohjaten ja priorisoiden tärkeimpien hankkeiden kehitystä.

Priorisoinnin ytimessä asiakaslähtöisyys

Kehittämiskohteiden priorisointi pyrkii siihen, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti, turvallisesti ja kustannustehokkaasti. 

  • Henkilön tulee pystyä digitaalisten palvelujen avulla edistämään terveyttään ja hyvinvointiaan, ja palvelujen tulee olla tarjolla ajasta ja paikasta riippumatta. 
  • Asiakkaalla tulee olla pääsy omiin tietoihinsa, ja hänelle tulee mahdollistaa myös itseään koskevan tiedon tuottaminen. 
  • Päätavoitteen saavuttamiseksi ammattihenkilöstön tulee päästä käsiksi asiakkaan tietoihin organisaatiosta riippumatta älykkäillä ja helppokäyttöisillä järjestelmillä, jotka ohjaavat yhdenmukaisiin toimintakäytäntöihin. 
  • Johdon kannalta tärkeää on pystyä seuraamaan palvelujärjestelmän tuloksellisuutta yhtenäisillä mittareilla, saada ajantasainen tilannekuva palvelujen käytöstä ja niiden tarpeista, sekä antaa valvontatoiminnalle kattava tietopohja toimintansa tueksi.

Kehittämiskohteet on jaettu yksityiskohtaisimpiin kehityskoreihin. Ensimmäinen kehityskori pitää sisällään lakisääteiset ja kansainvälisesti velvoittavat palvelut. Toisessa kehityskorissa ovat valtakunnallisesti merkittävät palvelut, joiden toteuttaminen vaatii lakimuutosta. Korissa kolme ovat valtakunnallisesti merkittävät palvelut, jotka voidaan toteuttaa ilman lakimuutosta. Kehityskorissa neljä on alustavasti tunnistettuja kehityskohteita, joiden toimeenpano vaatii tarkennusta. Toisen ja kolmannen korin kehityskohteet on lisäksi järjestetty tärkeysjärjestyksessä. Eri korien tarkan sisällön löydät sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyötiloista.

Kehittämiskohteita on myös jaoteltu erilaisten palveluiden kohderyhmien mukaan. Kohderyhmien sisällä eri aihealueet on priorisoitu korijärjestelmän mukaan.

Kansalaisten tarpeisiin perustuva priorisointi

Kansalaisten tarpeisiin perustuvissa priorisoinneissa esiin nousevat

  • digitaalinen ajanvaraus
  • valtakunnalliset sähköiset palvelut sosiaalihuollossa
  • mobiilisaavutettavat palvelut
  • sähköinen perhekeskus
  • omaolon käytön edistäminen
  • verkkoapteekkitoiminnan kehittäminen
  • kansalaisen itsetuottaman hyvinvointitiedon käytön kehittäminen
  • valtakunnallisen luovutus- ja tahdonhallinnan kehittämisen
  • alueellisten ja palvelunantajien etäpalveluiden sekä omahoidon ja asioinnin palvelujen kehittämisen
  • asiakas- ja palveluohjaus
  • asiakaspalautteen keräämisen kehittäminen

Valtakunnalliset sosiaalihuollon palvelut on nostettu priorisoinnissa korkealle. Terveydenhoidon puolella rakenteista kirjaamista ja yhtenäisiä käytänteitä onkin kehitetty jo pidemmän aikaa. Näiden hyväksi havaittujen toimintatapojen vieminen myös sosiaalialalle helpottaa palvelujen yhteensovittamista ja myös yhtenäistää toimintakenttää. 

Mobiilit palvelut on nostettu myös korkealle prioriteetille, sillä ne tekevät palveluista saavutettavampia ja mahdollistavat palveluiden kulkemisen käyttäjän mukana. 

Etäpalvelut ovat korona-pandemian kautta nousseet tärkeiksi ja niiden käyttö lisääntyy jatkuvasti. Asiakas- ja palveluohjauksen digitalisoiminen ratkaisee palvelujen alikäytön ongelmaa ja helpottaa asiakasta ohjautumaan oikean palvelun piiriin. 

Asiakaspalautteen kerääminen antaa arvokasta tietoa palveluntuottajille, ja sen nostaminen kansalaisten tarpeisiin perustuviin priorisointeihin antaa olettaa, että asiakaspalautetta keräävien järjestelmien tulee mahdollistaa palveluja tuottaville tahoille tarkka ja ajantasainen kuva palvelujen ongelmista ja mahdollisuuksista niiden kehittämiseksi.

Sote-uudistukseen liittyvä priorisointi  

Uusi priorisointi tukee sote-alan ammattilaisten työtä varmistamalla sen, että sote-alan ammattihenkilöt toimivat kehittyneiden toimintatapojen mukaisesti ja että asiakkaan tiedot ovat saatavilla ammattilaisille organisaatioriippumattomasti. Priorisointi takaa myös sen, että ammattilaisilla on käytössään älykkäät ja helppokäyttöiset järjestelmät, jotka ohjaavat yhdenmukaisiin toimintakäytäntöihin. Ammattihenkilöiden työn helpottamiseen perustuvissa priorisoinneissa esille nousevatkin mm.:

  • tiedon yhteentoimivuuden ja käytön edistäminen eli tietointegraatio sekä järjestelmämuutokset sote-uudistuksen valmistelussa
  • ammattihenkilöiden käyttöoikeuksien jatkokehittäminen sekä toimialat ylittävän tiedon vaihto
  • terveydenhuollon keskeisten tietojen koonti ja sosiaalipalveluiden rakenteisen tiedon kehittäminen
  • Kanta-käyttölogien kehittäminen ja käyttöönotto sekä kanta-lääkityslista
  • potilas- ja asiakastietojen osalta:
    • alueellisten ja palveluntarjoajakohtaisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittäminen kohti yhteentoimivuutta ja yhtenäisiä käytäntöjä sekä palveluketjujen toiminnanohjaus
    • palveluiden kohdentaminen ja segmentointi asiakastietojen perusteella sekä vanhojen tietojen arkistointi
    • potilastietojen välittäminen sote-alan ulkopuolelle ja EU:n sisällä
    • potilastietojen kertomusrakenteiden jatkokehittäminen

Sote-organisaatioiden johtamista uusi priorisointi puolestaan tukee uudistamalla ja yhtenäistämällä tiedontuotannon ja – hallinnan johtamista, prosesseja ja toimintamalleja. Näin palvelujärjestelmän tuloksellisuutta seurataan ja ohjataan yhtenäisin mittarein vaikuttavuusperusteisesti ja johdolla on ajantasainen tilannekuva palveluiden tarpeesta ja niiden käytöstä. Lisäksi valvonnalla on käytössään kattava tietopohja valvontatoiminnan kohdentamiseksi. Sote-organisaatioiden johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyen painopisteiksi nousevat siten:

  • uudet tiedontuotantolinjat sekä vanhojen tiedontuotantolinjojen uudistaminen
  • tiedontuotannon menetelmät, prosessit ja toimintamallit
  • Kanta-tietoaltaan kehittäminen
  • laaturekisterin käynnistäminen
  • alueellisen tietojohtamisen kehittäminen
  • varautumisen tilannekuva
  • asiakasmaksukaton seuranta
  • palveluseteleiden käyttö
  • henkilökohtaiset budjetit
  • organisaatiotietojen kehittäminen SOTERI-rekisterin avulla
  • keskitetty lääketietovaranto

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiskohteiden priorisoinnissa käytettävän korimallin ulkopuolella selvityksessä on lisäksi nostettu erikseen esiin se, että myös ketteriä kokeiluja tuetaan.  

Asiakastietolaki ohjaa taustalla

Uusi asiakastietolaki tuli voimaan viime vuoden lopulla, velvoittaen useimmat sote-alan palveluntarjoajat liittymään Kanta-palveluihin. 

Jatkossa THL tulee tekemään tarkempia määräyksiä ohjatakseen asiakastietolain toimeenpanoa mm. seuraavilla alueilla: 

  • Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteet ja asiakasasiakirjoihin merkittävät tiedot
  • Omatietovarantoon liitettävien hyvinvointitietoja käsittelevien hyvinvointisovellusten olennaiset vaatimukset ja sertifiointi
  • Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden avulla terveydenhuollon ulkopuolelle välitettävät asiakirjat
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien luokittelu ja sertifiointi
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien olennaiset vaatimukset
  • Tietoturvasuunnitelmaan sisällytettävät selvitykset ja vaatimukset

Robu kehittää asiakaslähtöisiä digitaalisia palveluita

Robu on erityisesti sote-alan tietojärjestelmäratkaisuihin keskittynyt yritys, jonka vahvinta osaamista on asiakaslähtöisten digitaalisten ratkaisuiden tuottaminen. Olemme kehittäneet mm seuraavia sote-alan palveluita:  

  1. Robun kehittämä Lasteri on lastensuojelun ympärivuorokautista palvelua tarjoavien yksiköiden viranomaistietokanta, jonka kehitystyö lähti tarpeesta turvata sijoitettavalle lapselle paras mahdollinen sijaishuoltopaikka. Tietokantaan on tulevaisuudessa tarkoitus lisätä myös valvontakalenteri, joka taas helpottaa eri viranomaistahojen tekemien valvontakäyntien yhteensovittamista. Tulevaisuudessa on myös tarkoitus, että eri Aluehallintovirastojen, Valviran ja Eduskunnan oikeusasiamiehen valvontakertomukset näkyvät Lasterissa.
  2. Esperin kanssa yhteistyössä rakennettu työvuorojen välitysjärjestelmä oli elintärkeä osa Esperi Terveyspalvelujen toimintaa koronapandemian aikana. Vaikka työvuorojen varausjärjestelmä on tähän asti ollut lähinnä lääkäreiden käytössä, järjestelmä voi jatkossa parantaa myös hoitajien työoloja sillä se mahdollistaa hoitajille omien työvuorojen joustavan suunnittelun. 
  3. Lisäksi Robu on ollut mukana rakentamassa VideoVisitin yhteistyökumppanina etähoivapalvelua
  4. Robu on myös tehnyt pitkään yhteistyötä Roidu oy:n kanssa, kehittäen asiakaskokemusta mittaavaa palvelua myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tarpeisiin.  

Lue lisää palveluistamme täältä tai ota yhteyttä!

Lue myös miten STM:n uudet tiedonhallinnan linjaukset ohjaavat sote-uudistuksen digihankkeita ja rahoitusta.

Robu Oy
Robu Oy