Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi maaliskuussa 2022 katsauksen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan linjauksiin ja kehittämiskohteiden priorisointiin. Julkaisun tarkoituksena on linjata tiedonhallinnan jatkuvaa kehittämistä ja auttaa priorisoimaan digihankintoja talouden suunnittelussa sekä hankkeita valmisteltaessa.
Tiedonhallinnan ja rahoituspäätösten ohjaus
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedonhallinnan linjausten takana on tiedonhallintalaki, joka velvoittaa ministeriötä ylläpitämään yleisiä linjauksia yhteisten tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi.
Kyseessä on toimintaohje ja suunnittelupäätös, jonka avulla kehittämistyötä voidaan myös jälkikäteen arvioida. Sen kohteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjät ja palveluntuottajat, mutta myös kansalliset toimijat ja tietojärjestelmien tuottajat. Tarkoituksena on huomioida vahvasti myös palvelua käyttävän kansalaisen näkökulma.
STM:n tiedonhallinnan linjausten tarkoituksena on tiedonhallinnan ja rahoituspäätösten ohjaus. Linjaus toimii myös sote-uudistuksen mukana tulevien, sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuria tukevien ratkaisujen hankintojen perusteluna.
Yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelut
Tiedonhallinnan linjaukset käsittelevät sosiaali- ja terveyspalveluiden eri osa-alueita, kuten itse- ja omahoitoa, asiakas- ja potilastietoa käsitteleviä linjauksia sekä johtamisen ja ohjauksen valvonnan linjauksia.
Vaikka linjaukset on jaettu useampaan eri osa-alueeseen, yhteisenä tietojärjestelmien kehittämisperusteina on nostettu esiin muun muassa:
- hankkeiden välinen yhteistyö ja päällekkäisyyksien ehkäisy
- yhteentoimivat tietojärjestelmäpalvelut, jotka noudattavat kansallisesti sovittuja käytäntöjä ja määräyksiä
- digitalisaation vieminen uusille palveluille ja asiakasryhmille
- luotettavan hyvinvointi- ja terveystiedon sekä palvelutarjonnan tuominen asiakkaille
- henkilötietojen lakisääteinen käsittely
- asiakas- ja potilastietojen tietoturva ja -suoja.
Yhteiset tietojärjestelmien kehittämisperusteet korostavat sitä, että tietojärjestelmien rikkonaisuuteen on herätty. Käynnissä on jatkuva kehittäminen yhtenäisten käytänteiden saattamiseksi voimaan erilaisten ohjeiden ja määräysten kautta.
Hankkeiden välinen yhteistyö ja päällekkäisyyksien ehkäisy edesauttaa sekä yhteensopivien ratkaisujen että kustannustehokkaiden digipalvelujen kehittämistä.
Asiointipalveluiden kehittäminen keskiössä
Itse- ja omahoidon alueella linjaukset nostavat tavoitteeksi yhtenäisen asiointipalveluiden muodostaman kokonaisuuden toteuttamisen sekä asiakkaan osallistumisen omaan hoitoonsa digipalvelujen kautta, joiden avulla asiakas voisi tuottaa itse tietoa omahoidostaan.
Tavoitteena on myös mahdollistaa asiakkaalle tätä itseään koskevan tiedon tuottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille esimerkiksi omasta elämänhallinnasta, toimintakyvystä sekä itsehoidosta. Oman tiedon tuottaminen vahvistaa asiakkaan toimijuutta osana omaa hyvinvointiaan ja luo sote-alan ammattilaiselle kokonaisvaltaisemman tilannekuvan asiakkaan voinnista, voimavaroista sekä haasteista.
Tulevaisuuden sote-alan digiratkaisuissa asiakkaan itsetuottama tieto tulee linjauksen hengen mukaan siis pitää keskiössä, ja kehittää tapoja tehdä se mahdollisimman helpoksi ja osallistavaksi.
Asiakas- ja potilastietojen käsittelyssä tiedonhallinnan linjauksissa on nostettu esille asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyyden parantaminen sekä asiakastiedon saaminen useammasta tietolähteestä, kuten Kanta-palvelusta.
Tavoitteena on asiakastiedon viivytyksetön tallentaminen Kanta-palveluihin ja sen sieltä luovuttaminen yli organisaatiorajojen, jotta se on mahdollisimman sujuvasti eri toimijoiden hyödynnettävissä.
Toimivia sote-alan digitaalisia palveluja toteutettaessa Kanta-rajapinnan tehokas hyödyntäminen nousee siis erittäin tärkeäksi tekijäksi. Robu on kehittänyt asiakkaan tarpeisiin potilastietojärjestelmää, johon on integroitu Atostekin eRA takaamaan tehokas ja turvallinen rajapinta Kanta-järjestelmään.
Tiedon toisiokäyton ohjaus
Järjestelmäkokonaisuuksien kehittäminen vaatii riittävää tietoa järjestelmien käytöstä ja käyttäjistä tiedon toisiokäytön kautta. Tiedon toisiokäyttö tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneiden asiakas- ja rekisteritietojen käyttöä muuhun kuin niiden ensisijaiseen käyttötarkoitukseensa.
Erilaisten sote-palveluiden ja -alueiden johtamisen, ohjauksen ja valvonnan linjauksissa painopisteiksi nousevat yhtenäiset mittarit ja palvelutuotannossa tuotettavan tiedon hyödyntäminen toisiokäytössä.
Toisiokäyttöä ohjaa laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Sen mukaan toissijaiset käyttötarkoitukset voivat olla tieteellistä tutkimusta, tilastointia, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, viranomaisohjausta ja -valvontaa, viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviä, opetusta sekä tietojohtamista.
Linjaukset painottavat tiedon toisiokäyttöön liittyen useamman kirjaamisen tarpeen vähentämistä, jolloin asiakas- ja rekisteritietoja tallentavien ohjelmistojen suunnittelussa otetaan myös tiedon toissijainen käyttö huomioon.
Yhtenä painopisteenä nostetaan esille myös mahdollisimman laajan yhteistyön mahdollistavat, yhteensopivat ja uudelleenkäytettävät toissijaisen tiedon ratkaisut.
Robu edistää sote-alan digitalisaatiota
Robu on luotettava, ketterä ja osaava yhteistyökumppani sote-alan uusien digipalveluiden kehittämiseen tai olemassa olevan palvelun jatkokehittämiseen. Lue lisää palveluistamme täältä tai ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää Robusta ja palveluistamme!
Lue seuraavaksi myös artikkelimme STM:n kehityshankkeiden priorisoinnista 2022, jolla pyritään turvaamaan sujuvat digipalvelut kansalaisille.
